Vuosi vierähti taas vauhdilla ja on aika tehdä jo tavaksi tullut läpikatsaus vuoteen. Omien koirien ilmoittautumismäärät jäivät varmaan lyhyen historiamme pienimmiksi, mutta varmaan saman verran tuli sitten ilman omiakin kierrettyä.

 

 

Dacon kaksi pyörähdystä näyttelykehissä toivat molemmilla kerroilla PU2 sijoitukset, helmikuussa ja syyskuussa. Lauman ”vanha ja viisas” on opetellut myös vuoden aikana liudan uusia temppuja ja pitänyt yllä pellekoiran virkaansa ja pyörinyt treeneissä mukana.

 

 

Dumlen näyttelypyörähdykset olivat myös minimissään, vain kerran Suomessa ja yksi Latvian turnee. Suomen alkuvuoden näyttelyssä oli valioluokan 2. ja ”PU5”, mutta Latviassa sitten osui napakymppi kohdalle. Ensin lauantaina tehtiin lämmittelykierrokset sijoittuen paras uros luokassa 3. ja sitten sunnuntaina tuli Latvian muotovalionarvo tyylillä Duun ollessa ROP ja RYP-1!
                Dumle teki myös uusia lajivaltauksia ja ensimmäiset startit otettiin niin agilityn kuin nomen parissa. Meno on molemmissa ollut lupaavaa ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Niihin keskityttiin sen kanssa kuluneena vuonna ja samansuuntaista menoa on luultavasti tulossa lisää. 

 

Dero keräsi loput ykköstulokset TOKOn avoimenluokan koulutustunnus TK2 varten ja suoritti myös palveluskoirien käyttäytymiskokeen. Näyttelyistä saldona muutamia PU-sijoituksia, v-sertejä sekä ne sertit täyteen Deen ollen samalla myös ROP. Parilla ulkomaan reissulla samaten PU-sijoituksia ja Venäjältä PU1 SERT. Lokakuun taippareissa taipumisen jälkeen Derosta tuli kerralla niin Suomen, Latvian kuin Venäjän muotovalio.
                  Kaiken tämän huippuna uunituoreena valiona Dero voitti suuren valioluokan Suomen noutajakoirajärjestön päänäyttelyssä ja oli PU2! 

  Vuoden aikana niin kotimaassa kuin ulkomailla oli menossa mukana joukko ihania vierailevia tähtiä ja matkaseura oli joka reissulla loistavaa! Rotukirjo oli laaja ja melkein jokaisen roturyhmän kanssa taidettiin olla jossain vaiheessa vuotta tekemisissä. Vaikka toki se kultsukehä etenkin Suomessa oli edelleen se jossa eniten tuli juostua. Paljon uusi tuttavuuksia ja tulokset pääsääntöisesti upeita. Monia sertivoittajia, uusia valioita, voittajatitteleitä, rotunsa parhaita ja ryhmäsijoituksia sekä voittoja. Itselle näistä kaikista ikimuistoisinta on kuitenkin peräkkäisissä näyttelyissä tulleet Windyn BIS-1 voitot, niiden hetkien muistelu tuo hymyn huulille.

 

Kaikenlaisissa kissanristiäisissä vietettyjen viikonloppujen lisäksi on myös arkipäivien aikana tapahtunut paljon. Ollaan saatu myös ympärillemme paljon innokkaita treenaajia ja aina on löytynyt joku treenikaveri oli laji sitten mikä tahansa. Niiden lajien lisäksi missä ollaan tänä vuonnakin kisailtu niin on treenattu myös mejää ja vepeä. Kultaiset ovat kyllä niin ihanan monipuolinen rotu!