Kaikista tekemisistämme en ole ehtinyt kirjoitella erikseen, joten kokoan niitä nyt lyhyesti tähän yhteen...

180107_blogiin1.jpg180107_blogiin2.jpg
Daco ja Peppi leikkimässä.                                                                             Kuperkeikkaa.

Ystäväni Susannan ja hänen koiriensa Bellan ja Pepin luona olemme vierailleet useasti tässä kuussa. Molemmat bernineidit ovat todella ihania ja heille on aina erityisen mukava mennä. Siellä kun Dakkelssonkin osaa käyttäytyä rauhallisemmin kuin kotona. Ehkä nättien neitien seurassa pitää esittää sivistynyttä. ;]

180107_blogiin3.jpg

        Lenkkeilemme joka kerta ja koirilla on hauskaa juosta vapaana pitkin hyviä lenkkimaastoja. Sisällä sitten kuvailemme koiria joka suunnasta (kuvia tulee otettua aina satoja) ja treenailen Pepin ja Bellan kanssa ties mitä. Ja näiden lisäksi juttelemme lähes kaikesta ja teemme kaikenlaista hauskaa tai vähemmän hauskaa. ;D Aina on kuitenki erittäin mukavaa. Ja aina joskus kun käymme vielä lenkittämässä myös Susanna hoitokoiriakin niin menoa riittää.
        Aika kuluu kyllä aina ihan liian nopeasti vaikka olemmekin yleensä ainakin pari tuntia... Välimatka on kyllä harmillisen pitkä.

-------------------

010107_blogiin1.jpg
Vauhtia ja vipinää.

Olen ihan unohtanut mainita blogissa, että heti vuoden ensimmäisenä päivänä lähdimme Poriin ystäväni Ainon luo. Siellä minua ja Dacoa odottivat Aino & Venny sekä Poriin vierailulle tulleet Jenna & Mocca. :) Kivaa oli!

-------------------

15. päivä kävimme näyttelykoulutuksessa. Sen järjesti Porin seudun kultaiset ja kouluttajina toimivat Taina Kaleva ja Riikka Aholammi. Koulutus pidettiin meille tutussa Noormarkun kaarihallissa. Paikalle piti saapua yli 8 koiraa mutta kaikenlaisten syiden jälkeen meitä olikin vain kaksi koirakkoa. Minä & Daco ja Susanna & Peppi. Saimme siis todellakin tehotreeniä ja opastusta. Riikka kävi tutkimassa koirat läpi ja ihme kyllä Daco ymmärsi tilanteen eikä alkanut vain iloita tutun ihmisen tulemisesta. Sitten juostiin kaikenlaisia koukeroita ja seistiin nätisti. Jälleen kerran treenasin myös Pepin kanssa sillä tälläisissä paikoissa on aina erilaista esiintyä kun ei ollakkaan missään koiralle tutussa paikassa. Mutta jälleen kerran Pepin kanssa sujui hyvin, on se niin taitava tyttö.
           Käytin tilaisuuden hyväksi ja kyselin kaiken mahdollisen Dacon rakenteesta, liikkeistä ym. Nyt kun molemmat (tutut ihmiset kylläkin) näkivät Dacon "näyttelytilanteessa" jossa helpommin sen koiran kokonaisuudessaan osaa arvioida. Kehittynyt on Ulvilan 2. 7 näyttelystä Tainan mukaan ja alkaa pikkuhiljaa näyttää ihan kultsulta eikä ole pelkkää jalkaa. Esiintymisestään Daco sai paljon kehuja, poika kun esittelee itsensä häntä heiluen ja on iloinen ja ystävällinen. Etenkin edestakaisin liikkeet esitän tästä lähin neuvojen mukaan ripeästi kävellen, sillä Daco kun tykkäisi aikalailla kaahata lujaa jolloin liikkeet muuttuvat töpöttävämmiksi. Trimmaukseen sain jälleen hyviä vinkkejä, nyt kun koira on karvaton niin pitää osata täsmälleen oikeista kohdista niitä karvoja saksia.
            Heidän kanssaan pohdittiin nyt hyvät näyttelyt Dacolle, vaikka olinkin suunnitellut jo aloittavani näyttelytauon. Mutta käydäänkin nyt sitten parissa nuortenluokassa vielä pyörähtämässä niinkauan kuin ikä riittää ja sitten jäädään taukoilemaan.

-------------------

20. päivä lähdin ystävien kanssa Alavuden näyttelyyn avuksi ja seuraksi. Koiria matkassa oli kolme:  Windy (Greenhill's Stardust), Venny (Rossglow's Piece of Love) ja Veeti (Clearing Pond's David Beckham) ja ihmisiä samaten kolme: minä, Aino ja Riikka. Perille selvittiin hyvin, vain kerran ajettiin ohi risteyksen kun alettiin katsella toisella puolella ollutta Virtojen leiripaikkaa (jossa GR:n leiri oli -05).
           Hauska ja kylmä reissu kyllä oli ja oli kivaa taas päästä auttelemaan. Juttuakin riitti taas joka vaiheessa. Kehään en kenenkään kanssa tänään mennyt (parempi vaan sillä kehä oli kuin postimerkki ja vielä liukas, ei mikään mahtava paikka) ja etenkin aluksi oli nuorisoseurantalo piukassa ihmisiä ja koiria. Mutta paljon oli taas paikanpäälle saapunut mukavia ihmisiä koirineen. Leirimme pistimme pystyyn eteiseen jossa oli hyvin tilaa, siellä sitten taas seisottelin vähän väliä jokaista koiraa ja kaikki osasivat seisoa hyvin. Aivan ihania koiria kaikki kolme. :) Jätti Veetikin piti meitä liikkeessä siellä kylmyydessä kun vauhtia ja rohkeutta on ainakin yhtä paljon kuin korkeutta. :DD Tulomatkalla poikettiin taas perinteisesti Hesessä syömässä ja tuli sitä tehtyä taas viritelmiäkin matkalla kun väliverkko meinasin keikahtaa koirien päälle. Paljon jäi vielä kertomatta, mutta riittäkööt tämä selostus nyt tällä kertaa. Niin ja matkalla olleiden tulokset: Windy käyttöluokassa ERI3, Venny pennuissa 3. ja Veeti ROP-pentu. :))

Kiitos kun huolitte minut mukaan, reissataan taas pian porukalla jonnekkin. ;)