Turun kuva ©Virpi Vaistomaa, Parkanon Deron ja Windyn kuvat ©Katriina Mäenpää / minttusuklaa.kuvat.fi/

Dero on käynyt tämän vuoden puolella parissa näyttelyssä, tammikuussa Turussa intissä ja helmikuussa Parkanon ryhmiksessä. Turussa hienon arvostelun kera NUO ERI2 ja Parkanossa vähemmän hienon arvostelun saattelemana myös ERI3. Joten uusiin näyttelysääntöihin on totuteltu vastaanottamalla punaistanauhaa. Parkanon kuvassa näkyvä laastaroitu sormi ei ole suinkaan kiltin Derottimen aikaansaannos vaan pojan vauhtimamman... Windyn motto nimittäin kuuluu, että mennään sata lasissa ja lihapullatkin kiitos yhtenä suupalana, höystettynä välillä sillä sormellakin. Mutta on se siitä huolimatta vaan ihana ja ihan ehdottomia lemppareita kehäkavereista. 

Molemmissa olemme kuuluneet myös kasvattajaryhmään ja Parkanossa ryhmämme nousikin loppukilpailuissa BIS-3 sijalle sekä pikakiitäjä Windy oli RYP-4.

Dero on nyt yrittänyt opetella itse liikuttelemaan jalkojaan vapaasti seisotuksessa, siten kuin Dacolle joskus vahingossa opetin. Kyllä se taito vähitellen kehänkin sisäpuolella alkaa näkymään. Seuraavaan näyttelyyn osallistuukin sitten itse teputtamisen mestari, toivottavasti herra ei ole ottanut nokkiinsa kun näyttelyreissuja ei ole osunut kohdalle sen elokuisen menestymisen jälkeen. Nyt kun vielä turkkia on jäljellä niin pääsee virkistämään muistiaan kehäympyröiden tekemisestä, ihan sellainen poikien värikin riittäisi meille kylläkin eri muodossa kuin viime kerralla.
 

vas. Dumle, Wenla, Daco, Wilson, Olivia, Windy, Nala ja Dero

Huolimatta pitkään kestäneistä kovista pakkasista, ollaan aika normaaliin tapaan lenkkeilty. Vähän väliä pojat saavat lenkeille seuraksi myös koirakavereita ja mikäs sen mukavampaa. Ohessa muutama kuva kun oltiin hiukan suuremman lauman kera liikkeellä metsässä. Tällä kertaa helpotuksena myös koirien nimet mainittuna vaikka tietenkin kaikkien pitäisi tunnistaa ainakin minun kolmikkoni, onhan kuva täysin erilaisen näköisiä koiria täynnä. ;)

vas. Olivia-sisko, Dero ja Windy-emä