Ihania aurinkoisia päiviä on riittänyt, joten pojat ovat suuresti nauttineet päästessään päivittäin tunneiksi kirmaamaan metsiin ja pelloille. Vauhtia ei puutu ja etenkin Dumle on kokoajan liikkeessä silloinkin kun muut pysähtyvät, ja harvoin ottaa muita kun juoksuaskeleita. Kotipihassakin lumikinoksissa on kivaa juosta päättömästi sinne ja tänne, sukellella sekä muuten vaan rymytä. Ja taitaa yrittää tehdä jotain ennätystä anturoidensa rikkomisesta... Uusimpana talvilajina Dudulla on koirahiihto, ei millään malttaisi välineet esiin otettaessa odottaa pääsevänsä juoksemaan, mamma perässään roikkuen... Kerrankin itse pidän tuosta lajista kun on tuollainen innokas pieni vetokoira hihnan päässä.

8.2 Lähdin Riikan ja pentulauman kanssa Helsingin pentunäyttelyyn. Tietenkin pienin ja liukkain kehä oli meillä, mutta pystyssä pysyttiin. Kultsupentuja oli normaaliin tapaan monta ja hienosti minun esitettävänä ollut Elma voittikin seitsemän pennun luokan kp:n kera, mutta hävisi vanhempien sarjan voittaneelle ollen PNP2. Viivi sisko Elman perässä luokan kakkonen kp:llä ja Waldo veli PUP2. Iida siskonsa kera pennut muodostivat ROP-kasvattajaluokan, mutta ryhmiä ei enää jääty odottelemaan vaan lähdettiin käymään vielä ennen kotimatkaa Tuusulassa, jossa oli jenkkien päänäyttely menossa. Tuli sitä sitten itsekin kehänpuolella pyörähdettyä osana BIS-kasvattajaryhmää kun Terhi pyysi avuksi esittämään ennestään jo tuttua Mozartia.

(c)Marja Valkeeniemi BIS-kasvattaja kennel Frosty Kiss', Dumle mätsärissä ja iloinen hiihtelijä

15.2 Lähdettiin suunnitelmista poiketen match show:hun vaikka ekaksi meinattiinkin jättää väliin sillä se pidettiin ulkona parkkipaikalla. Yllätys olikin kuinka paljon muitakin oli mätsäriin lähtenyt, koiria oli loppujen lopuksi huimat 150 kpl. Auto onneksi saatiin hienosti niin että pystyttiin seurata kehää autosta käsin, ulkona kun oli todella jäätävä ilma. Dumlella oli taas vauhtia ja välillä tekikin vähän tiukkaa handlerin pysyä pystyssä jäisemmissä kohdissa. Tuloksena isojen koirien punaisten 2.sija ja kasa palkintoja.

Hiihtolomaa vietettiin samaan tapaan kuin muutenkin ollaan nyt elelty. Itse käyn vain parina päivänä kääntymässä koulussa nopeasti joten aikaa on riittänyt koirien kanssa puuhailuun. Ja tuli tuossa saatua yliannostus clumbereistakin kun lähdin Susannan seuraksi käymään joukkokuvauksessa, samalla käväistiin ihastelemassa myös 4 viikkoista pentulaumaa.

1.3 Oli Kultaistennoutajien päänäyttelyn vuoro joka pidettiin tänä vuonna Porvoossa. Edellisenä päivänä pakkasimme jo Riikan kanssa kimpsut ja kampsut autoon seitsemän koiran lisäksi ja ajelimme Porvooseen hotellille. Koiralauman ulkoilutus hoitui helposti pellolla juoksuttaen käydessä tutun luona ja hotellilla porukka olikin sen verran väsynyttä että uni maittoi nopeasti. Aamulla pysyttiin jopa melko hyvin aikataulussa ja koiratkin pääsivät pitämään hauskaa näyttelypaikan vieressä olleelle jäälle ennen näyttelyä (ilmeisesti varma menestymiskeino kun antaa koirien rymytä keskenään turkkienlaiton jälkeen ;D) ja näyttelystä lähtiessä, löytyipä sieltä ”ihania” kalojakin pilkkijöiden jäljiltä...
Pennut aloittivat näyttelypäivän hienosti, Elma 2. kp ja Viivi VSP-pentu. Dumle oli vuorossa seuraavana ollen hienosti ERI3, nuortenluokkaan kun oli ilmoittanut peräti 18 koiraa. Loputkin koiran pärjäsivät hyvin: Veeti valioluokan ERI2, Wenla käyttöluokan ERI1 PN2 SERT (ja BIS-käyttökoira), Wilma valioluokan ERI2 ja Venny räjäytti täyspotin ollen avoimen ERI1 PN1 SERT VSP! Dumlekin pääsi ekaa kertaa kasvattajaluokkaan velipuolensa Jänkän ja siskojensa Maijan ja Neelan kanssa.
Dumle aiheutti taas hilpeyttä kummallisilla tavoillaan, mm. ei kai sitä arvonsa tunteva koira voi maassa odotella. Tietenkin sitä piti aina kivuta tuoleille odottelemaan vuoroaan kerta toisensa jälkeen... Ja jakeli kyllä taas kiitettävästi pusuja jokaiselle joka erehtyi sitä rapsuttamaan, tuolilta käsin kun ihmiset olivat muutenkin paremmalla pusutus etäisyydellä. Niin ja vaikka tullessa sanoinkin että yhtään palkintoja ei saa tulla, niin ihmeellisesti saatiin kuin saatiinkin ne lukuisat ruokasäkit, pokaalit, laatikot ym. sullottua autoon siten että itsekin vielä mahduttiin... Hullua hommaa mutta kyllä taas kannatti. ;)