Taitaisi olla jo aika päivittää blogiakin, on tuo lauman nuorimmainenkin aika paljon kasvanut ja kokenut näiden kuluneiden kolmen viikon aikana. Nyt kun on ollut niin ihanat kelit, niin ollaan lähes jatkuvasti oltu ulkona. Ollaan tehty uintireissuja niin Yyterin koirarannalle kuin muillekin lemppari uintipaikoille. Dumle etenkin on aivan täpinässä kun haistaa meriveden autossa, tietää mitä kivaa on luvassa kun sinne paikkaan saavutaan. Se käy pulahtamassa vähän väliä ja viilettää menemään pitkin rantaa tuhatta ja sataa, siihen saakka kunnes sen saa ”pakottaa” lähtemään sillä tuo voisi viettää rannalla vaikka koko päivän. Itsekin olen uskaltautunut uimaan asti vaikka kylmää se merivesi siellä syvemmällä oli! Hienosti kaikki kolme poikaa perässä uiskentelivat ja vauvakoira pääsi välillä lepuuttamaan itseään syliin, kunnes halusi taas itse näyttää kuinka hienosti osaa uida.

 

  

 

 

Täysin pohjaton (sellainen olikin tervetullut meidän perheeseen, on saanut Dumlenkin syömään kunnolla ruokaa ;]) Dero on treenannut taas vähän kaikenlaista, todella innokas treenattava ja mikä tahansa puuha kelpaa. Ruokansa eteen tekee kyllä mitä tahansa ja oppii nopeasti mitä milloinkin olisi tarkoituksena tehdä. Nenäänsä osaa käyttää valtavan hyvin, sen huomaa mm. siitä että tässä talossa ei enää yksikään pikkiriikkinen murunen jää maahan sisälle eikä ulos. ;) Noutajan taitojakin on myös opeteltu ja hienosti osaa jo noutaa, kantaa ja pitää. Laahausjälkien lisäksi Dero on päässyt tutustumaan jo ensimmäisiin verijälkiinkin samalla kun Dumlen kanssa ollaan treenattu, verinen maa oli nam ja tälläistäkin jälkeä osasi hienosti seurata kun selvästi tuo nenänkäyttö on sillä hallussa.

 

   

Parina maanantaina käytiin tutustumassa Deron kanssa näyttelyiden maailmaan näyttelytreenien muodossa. Ensin käytiin tekemässä ekat ympyrät pienten koirien seassa kun ravivauhti on vielä sen mukaista, mutta kun ongelmia ei ollut niin siirryttiin isojen koirien joukkoon. Hienosti sujui 12 viikkoiselta sama mikä muiltakin, oli aivan paikallaan kun tultiin tutkimaan ja käyttäytyi muutenkin aivan kuin kotonakin harjoiteltaessa. Yhtä aikaa toisen koirankin kanssa liikkuminen sujui hyvin ja ympyrää tehtiin myös vastapäivään enemmän muiden häiriöksi, poikaa kun ei haitannut että mihin suuntaan liikuttiin vaan kiltisti tepsutti vieressä. Monen näköiseen koiraan pääsi tutustumaan ja totutun viileän rauhallisesti otti kaikki vastaan, vaikka aina ei kyllä tuntunut ymmärtävän että kaikenlaiset karvaturritkin olivat koiria ja kummasteli mistä ihmeestä haukunta kuuluu. ;D Toisella treenikerralla oli ”miestuomareitakin” eikä se vaikuttanut ollenkaan, edelleen teki kaiken reippaasti siten miten osaa.

 

 

Sillä aikaa kun itse olimme sukulaisen rippijuhlissa, pääsi Dero yökylään ”kotipaikkaansa” Riikan luo. Kyllä heti huomasi että tutut kulmat kyseessä, sillä totutusti suunnisti puiston kautta suoraan auki olevasta ovesta sisälle. Hienosti oli kuulemma käyttäytynyt kaikkialla ja kaikkien kanssa, etenkin Wenlan kanssa olivat olleet mainio parivaljakko. Kiltti pikkupoika oli osannut taas siis olla ilman minuakin.

 

  

Ensin vähän uidaan...

 

...sitten omatoiminen kuivaus ravistelemalla ja kierimällä!

5.7 Lähdimme käymään Eurassa match showssa kera kolmen koiran. Dero teki näyttelykehiin debyyttinsä ja Dumle osallistui sitten muuten vain samalla isoihin koiriin, ja Daco kävi tutustumassa sen aikaa Euran lenkkimaastoihin. Pentuja ei ollut jaettu erikseen isoihin ja pieniin joten osanottajia oli paljon ja kehässä aika ahdasta kun kaikki siellä olivat. Dero esiintyi kuin vanha kehäkonkari ja saikin aikalailla ihasteluita reippaasta käytöksestään. Parina meillä oli tanskandoggi joten koko eroa oli aika huikeasti, mutta Dero yltyi juoksemaan yhtä vauhdikkaasti kuin parinsa. Tuli jotenkin elävästi mieleen Windy-äidin kanssa koetut yhteiset kehäkoitokset, silloin on kyllä aina menty eikä meinattu. ;)) Seisoi kuin patsas paikallaan tuomarin tullessa ja tuomari suureen ääneen hämmästelikin sitä, totesi pojan olevan aika unelma kun niin hienosti kehäkoukerot jo sujuvat. Dero sai punaisennauhan ja sitten pikapikaa kävin vaihtamassa koiran ja suoraan mentiinkin sitten Dumlen kanssa kehään. Dumlekin nappasi itselleen punaisennauhan ja sitten saatiinkin hetki odotella punaistenkehiä.

 

 

 

Dumlen kehä alkoi ensin mutta tuomarilla kesti vielä sen verran aikaa päättää kolme sijoittujaa, että myös pentujen punaistenkehä ehti alkaa. Meitä jäätiin sitten onneksi odottelemaan ja saatiin Dumlen kanssa kisata loppuun asti ja tosiaan loppuun asti se sitten menikin, sillä Dumle nappasi voiton itselleen. Lennosta vaihdoin koiran toiseen ja menimme Deron kanssa muiden pentujen sekaan seisomaan. Edelleen mallikelpoinen esiintyminen jatkui ja lopulta Derotin sijoittui sijalle 2., kun juuri olin voittanut isot koirat joten enpä sinne BIS-kehään kahden kanssa olisi voinutkaan mennä. Hienosti siis alkoi Deron kehissä pyörähtely! Vielä pienten koirien ajan odottelimme BIS-kehän alkua Dudun kanssa kunnes oli sitten loppu koitosten aika. Kaikkien kehän hienojen hyvin esiintyvien koirien joukosta olimme lopulta kahden parhaan joukossa ja teimme vielä viimeiset kierrokset yhdessä, jonka jälkeen Dumle kuulutettiin mätsärin Best In Show 1. sijalle! :)